Maalämpö vai Ilmavesilämpöpumppu vanhan lämmitysjärjestelmän tilalle.

Kirjoitan nyt monia askarruttavasta aiheesta. Maalämpö vai Ilmavesi?

Alalla vuodesta 1997 asti touhunneena olen ollut hyvin pitkälle maalämmön kannattaja, mutta maailma ja tekniikka muuttuu.

Vuosia sitten oli melko selvää, että maalämpö tuli pitkässä juoksussa kannattavammaksi kuin ilmavesilämpöpumppu. Lisäksi maalämpö kykeni korkeampiin lämmityksen lämpötiloihin kovilla pakkasilla ja tarvitsi vain hieman suorasähköä avuksi.

Puhutaan siis ajasta, jolloin maalämpöpumpun maksimi menovesilämpötila oli 50-55C ja ilmavesilämpöpumput hyytyivät jo -15C pakkasella kokonaan.

Maalämpölaitteen mitoitus oli usein 75% tehosta ja sillä saavutettiin yli 95% vuotuisesta energiantarpeesta.

Ilmavesilämpöpumput taas mitoitettiin 100% teholle mutta niiden teho laski ulkoilman viiletessä ja niin sanottu bivalenttipiste oli jossain -10C tietämillä. Tässä pisteessä, kuvitteellisesti täysitehoinen ilmavesilämpöpumppu tarvitsi avuksi lisäsähköä, ja -15C jälkeen laitteisto muuttui suorasähköksi.

Tekniikka on kehittynyt ja maalämpöpumppujen menoveden maksimilämpötilat ovat nykyisin 65C ja jopa yli. Maalämmön mitoitus on noussut invertterisäädön myötä 100%.

Laitteet on varustettu pörssisähköohjauksella ja lämmittävät hieman yli sähkön ollessa edullista ja hieman alle sähkön ollessa kalleinta.

Ilmavesilämpöpumput taas on varustettu EVI eli ruiskutekniikalla sekä eri kylmäaineilla ja niiden kylmätekninen toiminta-alue on kasvanut siten, että ne pystyvät toimimaan olosuhteissa ulkolämpötila -25C / menolämpötila 55C tai yli.

Ilmavesilämpöpumpuilla voi siis lämmittää ilman lisäsähköä, kunhan valitsee oikean laitteen.

COP eli lämpökerroin on aina riippuvainen lämmönlähteen ja lämmitettävän veden lämpötilojen välisestä erosta. Mitä suurempi ero sitä alhaisempi hyötysuhde eli COP.

Maalämmössä keruuneste on noin 0C riippumatta ulkolämpötilasta. Ilmavesilämpöpumpussa se taas vaihtelee +30C ja -30C välillä ja tekee COP laskennasta hieman monimutkaisempaa. Helsingissä vuoden keskilämpötila taitaa olla +4,8C, eli sitä vasten voisi ajatella ilmavesilämpöpumpun olevan jopa tehokkaampi. Näin se ei kuitenkaan suoranaisesti ole, koska lämmitystarve on suurempaa 0C alapuolella olevissa lämpötiloissa.

COP ja SCOP

Mitä nuo kirjainyhdistelmät oikeasti tarkoittavat ja mikä on niiden vaikutus lämmityskustannuksiin. COP on lämpökerroin, joka on annettu tietyssä mittauspisteessä standardien mukaan. SCOP taas on seasonal eli vuotuinen lämpökerroin, joka myös on annettu mittaustulosten perusteella.

Yksi mielenkiintoinen asia on se, kuinka SCOP luku vaikuttaa säästöön.

Jos verrataan suoraan sähkölämmitykseen niin SCOP 2 tarkoittaa 50% säästöä, SCOP 3 taas 66%, SCOP 4 on 75% ja SCOP 5 on 80%. Vaikutus kulutettuun kWh määrään on siis melko pieni, jos SCOP nousee kolmosesta vitoseen.

Tämä on kuitenkin arvo, jota usein vertaillaan. Kaikkein tärkeintä on, miten laite on mitoitettu, valittu, asennettu ja säädetty.

Takaisin laitteiden eroihin. Sanoisin, että maalämpö on vielä nykyäänkin helppohoitoisempi ja energiatehokkaampi normaalissa suomalaisessa omakotitalossa.

Maalämpö ei käytännössä tarvitse juuri lainkaan huoltoa. Ilmavesilämpöpumppu on puhdistettava jokaisen lämmityskauden alussa, tai kondenssiveden poiston kanssa tulee ongelmia ja ulkoyksikkö voi jäätyä, sekä pahimmassa tapauksessa rikkoutua. Eihän tämä huolto mikään suuri toimenpide ole mutta se on muistettava tehdä.

Sitten toisessa vaakakupissa on investointihinta. 150m2 omakotitalon maalämpöpumpun saa porakaivoineen asennettuna noin 20.000€ kun taas ilmavesilämpöpumppujen hinnat vaihtelevat tekniikasta riippuen 8.000€ ja 18.000€ välillä. Nämä ovat viitteellisiä hintoja, koska aiheessa on hyvin monta muuttujaa.

Maalämpölaitteissa ei eri valmistajien välillä ole suuria teknisiä eroja.

Ilmavesilämpöpumppujen kanssa tilanne taas on täysin toinen.

Yksi helppo asia mistä erottaa “hyvän” ilmavesilämpöpumpun “edullisesta” on ulkoyksikön fyysinen koko. Pohjoiseen alusta asti rakennetussa ilmavesilämpöpumpussa on suurikokoinen höyrystin eli lämmönvaihdin. Tällä on vaikutusta sekä laitteen hiljaisuuteen, lämpökertoimeen, että sulatusjaksojen pituuteen.

Joskus olen leikkisästi sanonut, että asiakas haluaisi 3 ominaisuutta. Pieni kokoinen, hiljainen ja tehokas. Näistä voi valita kaksi. Jos laite on pienikokoinen, se on tehoton tai äänekäs. Jos laite taas on tehokas ja hiljainen on se myös suurikokoinen. Tämä sama pätee Ilmalämpöpumppujen sisäyksiköihin.

Alkuperäiseen kysymykseen maalämpö tai Ilmavesi ei siis ole yksiselitteistä vastausta, vaan asia on hyvä käydä läpi asiantuntijan kanssa. Paljonko kukakin laskee arvoa millekin asialle on keskusteltava ja sen perusteella tehtävä valinta. Lisäksi on vielä pohdittava miten tulevaisuuden sähkön hinta, mahdolliset tehomaksut ja sähkönhinnan vaihtelut muuttavat tilannetta.

Pasi Eskelin 29.12.2024

Otathan yhteyttä kun olet valitsemassa kotiisi toimivaa lämpöpumppuratkaisua.